maanantai 28. huhtikuuta 2014

28.04.2014 Heeler pentu syntyi

28.04.2014 Maanantai Miliisin La-pentu
>> KUVAGALLERIA <<
Aamupäivän palaverit ja illan kokous suunnitelmat menivät uusiksi, kun "Hippu" (Marmalade`s Indian Dream) päätti vihdoin ja viimein alkaa synnyttelemään ainokaistaan.
Koko edellinen yö ja maanantaipäivä meni avautumisvaihetta seuratessa, joka oli niin pitkä että iltapäivällä käytiin vielä vilkaisemassa omalla eläinlääkärillä ultralla, että kaikki on hyvin pennulla - ja vahvasti se sydän siellä pamppailla :) Viimein klo 18 ilmaantui maailmaan Miliisin Lady McPhee eli kotoisammin Neiti Pöhee. Painoa tällä neidillä oli huikeat 258gr ja todella vähästä oli kiinni, ettei elävänä tyttöä olisi maailmaan saanut - niin piukassa se oli ja matkasi ulos ilman sikiöpussin suojaa. Päästään kiinni jääneen tytön kuono on vielä hieman turvoksissa alakuvissa, mutta turvotus on jo hyvin laskenut ja tyttö kasvaa ja kehittyy huimaa vauhtia :)

Neiti Pöheen isästä Rockesta (Tumlex At-Water) löytyy juttua ja kuvia Liiterikoiran sivustolta
>> Liiterikoiran Tarinoita

Mutta aina ei synnytys käy kuten kirjoissa - ei ees joka kerta ;) Jokainen synnytys on ainutlaatuinen.

Miliisin Lady McPhee



Miliisin Lady McPhee


28.04.2014 Heeler pentu syntyi

28.04.2014 Maanantai Miliisin La-pentu
>> KUVAGALLERIA <<
Aamupäivän palaverit ja illan kokous suunnitelmat menivät uusiksi, kun "Hippu" (Marmalade`s Indian Dream) päätti vihdoin ja viimein alkaa synnyttelemään ainokaistaan.
Koko edellinen yö ja maanantaipäivä meni avautumisvaihetta seuratessa, joka oli niin pitkä että iltapäivällä käytiin vielä vilkaisemassa omalla eläinlääkärillä ultralla, että kaikki on hyvin pennulla - ja vahvasti se sydän siellä pamppailla :) Viimein klo 18 ilmaantui maailmaan Miliisin Lady McPhee eli kotoisammin Neiti Pöhee. Painoa tällä neidillä oli huikeat 258gr ja todella vähästä oli kiinni, ettei elävänä tyttöä olisi maailmaan saanut - niin piukassa se oli ja matkasi ulos ilman sikiöpussin suojaa. Päästään kiinni jääneen tytön kuono on vielä hieman turvoksissa alakuvissa, mutta turvotus on jo hyvin laskenut ja tyttö kasvaa ja kehittyy huimaa vauhtia :)

Neiti Pöheen isästä Rockesta (Tumlex At-Water) löytyy juttua ja kuvia Liiterikoiran sivustolta
>> Liiterikoiran Tarinoita

Mutta aina ei synnytys käy kuten kirjoissa - ei ees joka kerta ;) Jokainen synnytys on ainutlaatuinen.

Miliisin Lady McPhee



Miliisin Lady McPhee


sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Paimenkoira vs. karjakoira

Kuulen usein puhuttavan heelereistä paimenkoirana. Itse henk.koht. en pidä heelereitä paimenkoirina vaan nimenomaan karjakoirina. Eikä ero tule pelkästään kallonrakenteessa vaan jo työskentelytavassa ja luonteissa sekä koulutuksessa. Karjakoiran ja paimenkoiran työskentelytapa on erilainen (headers/heelers). Karjapaimenet ja karjanajat, kuten heelerit, ovat haukkumalla, näykkimällä ja tarpeen tullen puremallakin paimentavia koiria, joiden paimennustapa on yleensä aggressiivisempi ja kontaktinhakuisempi kuin lammaspaimenilla. Paimenkoirat ovat myös miellyttämishaluisempia kuin karjapaimenet - toki tulee muistaa yksilölliset erot miellyttämishaluissa. Matalaraajaisimmat karjapaimenet (corgit, heelerit jne) kykenevät väistämään karjan potkuja nopeasti ja tehokkaasti. Tätä vaistonvaraista ylhäältä tulevaa varjoa/liikettä kohtaan matalaksi painautumista/väistämisliikettä ei tulisi sekoittaa pelokkuuteen.

Vaikka meille saapuikin heeleri lähinnä täyttämään (belgianpaimenkoira) malinoisin jättämää tilaa, ja sen hyvin tekeekin - niin kerrottakoon, ettei näitä kahta rotua kuitenkaan voi suoraan verrata keskenään.

Sen enempiä tähän syventymättä jätän spekulaatiot asiaan erikoistuneille, mutta omakohtaisen kokemuksen kautta kerron seuraavan… Asian tulkintavastuu jää lukijalle ;)

Pitkään pohdin lammaspaimennusta omilla heelerilläni
Hipun totutin ensimmäiseksi karjaan jo olosuhteiden pakosta, sillä lampaita ei täälläpäin juurikaan ole. Kesällä 2011 kävimme usein navetalla saattelemassa lehmät lypsyltä laitumelle ja päinvastoin.
Sen enempiä kouluttamatta tai puuttumatta asiaan seurailin Hipun käyttäytymistä nautojen ja lehmien kanssa ja ilokseni huomasin, että ”kyllä luonto oravan puuhun ajaa”.  Navetassa se "ylös ajoi" lehmiä makuulta haukkumalla, kun huomasi että ollaan lähdössä laitumelle. Ahkerasti se haki ajolinjoja ja pyrki (tottumattomuudesta huolimatta) lehmien kannoille. Pitkänkin matkan laitumelle se kiersi viimeisen lehmän ajaen taas jonon keskivaiheita. Jo parin ensimmäisen pävän päästä se osasi matkan laitumelle ja ennakoi tulevia tienhaaroja. Toki siinä työnsivussa ehti hyvin käydä merkkailemassa ja nuuskuttelemassa puskat. Aikojen saatossa siitä tuli välillä jopa liian aktiivinen ja jouduin hieman kieltämään ns.yliajoa. Tuota ns. luontaista ja täysin vaistonvaraista työskentelyä seuratessani, mieleeni tuli ajatus - että heeleriä lammaspaimeneksi työstettäessä on täysin kokonaan uuden toiminnon opettaminen, eikä niin sanotusti luontaisen ja rodunomaisen työtavan hyödyntämistä.


Koira kohtasi karjansa vai oliko se niin että karja kohtasi koiransa
Parhaiten mieleen on jäänyt tilanne nuoren hiehon kanssa, jonka kanssa Hippu otti mittaa:
"Olimme ajamassa lehmiä laitumelle aidattua kujaa pitkin, kun lehmälauman mukaan oli siirretty nuori hieho totuttelemaan arkielämää lypsylehmänä. Kyseinen hieho tuli joukon viimeisenä ja kuinka ollakaan, parikymmentä metriä navetalta päästyämme se kääntyi uhmakkaasti tuijottamaan kannoillaan tullutta Hippua puhisten. Ensireaktio Hipulla oli jähmettyminen ja suorastaan näkyi koko koiran olemuksesta, että tilanne tuli yllättäen ja se puntaroi perääntyäkkö vaiko vastata haasteeseen. Itse seisoin paikallani n. 10 metrin päästä koirasta ja hiehosta - kuumeisesti miettien kutsunko koiran pois vai annanko sen ratkaista tilanteen itse. Puoli minuuttia on pitkä aika tällaisessa tilanteessa ja tuona aikana ehdin puntaroimaan tilannetta monelta kantilta – jos nyt kutsun koiran pois, niin mitkä ovat seuraukset jatkoa ajatellen. Entäpä jos hieho päättää hyökätä, saako koirani pahoja traumoja vai jääkö se jopa jalkoihin… kysymyksiä, kysymyksiä… Yht’äkkiä kuitenkin koiran olemus muuttui silmissä ja se alkoi painokkaasti lähes aggressiivisesti ajaa hiehoa lauman suuntaan, joka kääntyi kannoillaan ja häntä pystyssä laukkasi lauman mukaan. Jatkoimme karjanajoa aina laitumelle saakka hymy suunpielessä – Upea aurinkoinen kesäaamu :)"

Hippu on omaksunut karjanajon jo niin, etten mielelläni lähde sitä kokeilemaan lammasaitaukseen. Se työskennellessään ottaa helposti nautaan kontaktia ja toisinaan jopa kuumenee, mikä aiheuttanee ongelmia lampaiden kanssa työskennellessä.

Koolie
Paimentyössä "maailman parhaimmaksi paimenroduksi" epävirallisesti tituleerattu Koolie, on rotu joka vaihtaa sujuvasti paimennustyylistä toiseen sekä kykenevät työskentelmään lähes minkä eläinlajin paimennuksessa hyvänsä - ns. "head-heel-back" työskentelijöitä.
Australian töpöhäntäisen karjakoiran jalostus alkoi 1830-luvulla, kun Australian karuihin oloihin haluttiin kehittää kestävä koira karjan paimennusta varten. Rotu on vuosien tarkan ja valikoivan jalostuksen tulos, joka on vaatinut omistautumista monilta ihmisiltä. Australian töpöhäntäiseen karjakoiraan on risteytetty kolmea eri rotua. Koiran jalostuksessa risteytettiin ensin englantilaisia smithfield-koiria dingojen kanssa. Smithfield-koirilla on luonnostaan töpöhäntä, jonka geeni on periytynyt myös nykypäivän Australian töpöhäntäiselle karjakoiralle. Koirat risteytettiin edelleen blue merle -väristen sileäkarvaisten collieiden kanssa. Risteytys tunnetaan nykyään myös nimellä Koolie.

Sao Miguelin fila työkoira vailla vertaa
Tästä tulikin mieleeni, että keväällä 2010 pääsin Azoreilla tutustumaan Sao Miguelin filan (Azorien saarten työkoira) työskentelyyn farmilla. Harmikseni olen kadottanut lähes kokonaan kyseisen vuoden valokuvat ja videot tietokoneen vaihdon yhteydessä, mutta muutama reissukuva löytyi..
Kyseinen rotu työskentelee hyvin itsenäisesti Azoreilla paimentaen karjaa mm. tietä pitkin lypsylle ja takaisin. Oli hienoa nähdä 3-6 koiran saumatonta yhteistyötä karjanajossa. Näiden koirien työskentelyä seuratessa ymmärsin, miten karjanajoa tekevän koiran "pitäisi" työskennellä.
Kyseinen rotu on erittäin arvostettu työkoirana Azoreilla, enkä nyt millään tapaa halua verrata sen luonnetta tms esim heeleriin tai muihinkaan aikoinaan karjanajoon jalostettuihin rotuihin.



**Alla muutama säästynyt kännykkäkuva huhtikuulta 2010 — paikassa PontaDelgada, Azores, Portugal

 04/2010 AZOR
Lypsäjät viemässä maitoa meijerin keruu säiliöihin... Lypsäjät olivat lähes aina miehiä.
Maito kuljetetaan vielä tänäkin päivänä hevosilla, joko ratsastaen tai kärryillä...


 04/2010 AZOR
Azoreiden vaellus: 05-12.04.2010
Raskas työ vaatii raskaat huvit... sää mitä mainioin vaellukselle Azoreilla...


 04/2010 AZOR
Piknik putouksella... 
subtrooppinen ilmasto, lämmintä riitti ja ilman suhteellinen kosteus% melkein 100...


 
 04/2010 AZOR
 Westfalian siirrettävä lypsy-yksikkö 3;lle lehmälle - yleisessä käytössä Azoreilla.


04/2010 Azor
 Joitakin suur lypsyasemiakin toki oli, 70 lehmän lauma käveli tietä pitkin lypsylle pelkästään koirien (cao de fila) johdolla. Lypsyasemalla oli lypsäjät vastassa - jotka vastaavasti lähettivät koirat ja lehmät matkaan lypsyn jälkeen takaisin laitumen suuntaan - jossa paimen odotti niitä portilla... Tämän kuvan suurta karjalaumaa (mutkan takana oli loppu lauma) oli paimentamassa myös yksi kolmijallkainen koira.

Sao Miguelin fila, Azorien saarten työkoira.
* Portugaliin kuuluvilla kaukaisilla Azorien saarilla keskellä Atlantia asustaa ainutlaatuinen työkoira, Sao Miguelin Fila. Portugaliksi nimi on: Cao de Fila

~Azoreilla on 130 000 asukasta ja yhtä monta lehmää.~


Sekalaisia kuvia Azoreilta:
Nuno - opas






Kieli keskellä suuta alaspäin sateen liukastamaa savipolkua pitkin
Sete Cidades

Quinta Pico da Cruz tilan lusitano

Varusteiden kuivattelua

Tästä se taas lähtee


08.04.2010 vapaa päivä

Miliisin pentukuvat 26.04.2014

Kevät pentuja seuratessa aika kuluu rattoisasti <3
Näistä pennuista on jo suurin osa varattuja, mutta vielä muutama on vailla omaa rakastavaa kotia.
Kaikki pennut luovutetaan rekisteröityinä, mikrosirutettuina sekä eläinlääkärintarkastamina.
Heelerin pennut myös silmätarkastettuina sekä LL-geenitestattuina.
Kannattaa kysellä viimehetken peruutuksia (miliisinkennel@gmail.com).
Extra-materiaalia (videoita yms.) julkaisen enemmän Miliisin Facebook-ryhmässä, jonne on tervetulleita kaikki kasvattienomistajat sekä pentunsa varanneet ;)

*** TIIBETINSPANIELI ***
** Vielä vapaana 1 uros- ja 1 narttupentu.
Miliisin D-pentue (synt.31.03.2014) näki auringonvalon ensimmäisen kerran 26.04, kun lämpimän päivän kunniaksi karvalapsia ulkoilutettiin ja samalla sain napsittua kuvia :) Nämä pennut valmistuvat toukokuun lopun luovutukseen. Pentueessa on myös kaksi värivirheellistä maksanväristä pentua (uros ja narttu), joista uros on vielä varattavissa rakastavaan kotiin lemmikiksi edulliseen hintaan.



Urospentu sijoitetaan näyttelyistä kiinnostuneeseen kotiin

Narttupentu varattavissa rakastavaan kotiin.

Värivirheellinen : maksanvärinen

Vas.puol. värivirheellinen : maksanvärinen

A`m I cute or what?



**** LANCASHIRE HEELER ***
 **Vapaana vielä urospentu
Miliisin L-pentue (synt.24.04.2014)  nautti maitobaarin antimista ja emän hoivasta.
Tästä pentueesta on jo selkeästi erottunut "edukseen" kiukkumaakari eli pieni marmati-tyttö jonka elämä on kiukuttelua siitä, että emä on väärässä asennossa tai pikku-kiukkumaakari on eksynyt emän selkäpuolelle tms. Muut ovatkin kovin tyytyäväistä sakkia ja syövät ja nukkuvat hiljaisuudessaan tyytyväisinä ;) Nämä pennut tulevat luovutukseen juhannuksen tienoilla.  


26.04.2014 - Tytöt lepää


26.04.2014 - urospentu

26.04.2014


26.04.2014

26.04.2014 "kiukkumaakari" päällään pystyssä
26.04.2014 "kiukkumaakari" otti hatkat

perjantai 25. huhtikuuta 2014

24.04.2014 Heeler pentuja syntyi

24.04.2014 Valtakunnallinen Koirienpäivä

Suomen Kennelliitto SKL


24.04.2014 Lancashire Heeler pentue syntyi 
>> KUVAGALLERIA <<
Miliisin kennelin ensimmäinen lancashire heeler-pentue syntyi valtakunnallisena koirienpäivänä :)

"Mistä on pienet heelerit tehty"

Emä Ipana (Marmalade`s Key Of Dreams) pyöräytteli maailmaan 6 pentua ihan kuin plussapalloja aamukaffetta juodessa. Hienosti pennut löysivät heti emän nisille "elämän eliksiiriä" maistelemaan... Pentueeseen syntyi 2 potraa poikaa ja 4 sievää tyttöä. Kaikki pennut ovat väriltään black-taneja. Niin emä kuin pennutkin voivat hyvin. Isä (Mirox Earl Angus Le Beau) ruotsinmaalla voi pörhistää rintaansa ;)

**HUOM!**
Tästä pentueesta on alustavia varauksia, joten vapaana vain yksi urospentu. Lähempänä luovutusajankohtaa (kesäkuun puolivälin paikkeilla) voit tiedustella lopullista varaustilannetta.

24.04.2014 Emän hellässä hoivassa

24.04.2014 Maitobaarilla kamppailua



25.04.2014 Rise -N- Shine


*Nyt jäämme mielenkiinnolla odottamaan, miten ja milloin Hipun (Marmalade`s Indian Dream) ainokainen päättää saapua maailmaan.



**** Tipsun pennut kasvavat kovaa vauhtia ***

24.04.2014 Miliisin D-pentue 3 viikon ikäisiä

maanantai 21. huhtikuuta 2014

Koirarannalla Yyterissä

Raksu & Körmy
Pitkät pyhät ja viikonloput aiheuttavat aina itsellä tekemisen puuttetta ja alkaa kaipaamaan arjen rutiineita. Niin myös tänään, kun aamulla oikein ihmetteli että "mitäs sitä tänään keksis, että tulis huominen nopeesti"... Loppujen lopuksi Airin kanssa napattiin koirat autoon ja lähdettiin Yyteriin (tai oikeammin Karhuluotoon) koirarannalle - kamerakin sattui olemaan matkassa, joten muutama otos sentään saatiin. Ei näitä kyllä kovin helppo ole kuvata, kun vauhtia on enemmän kuin kamera kykenee suodattamaan ;)

Menossa mukana oli: 
Körmy (Marmalade`s Lord Of Dreams), Raksu (Skylit Grags-Pa), Jätkä (Miliisin Beowulf-San) sekä mummu-Iwy (Miliisin I-Sweet)

Raksu

Jätkä

Raksu

Körmy
Körmy rantaleijonana

***
Heeleri-tytöt asettuivat heti jalkoihin, kun tulin kotiin
- varmistelevat etteivät jää reissuista paitsi seuraavalla kerralla ;)
Hippu & Ipana

sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Retkeilykauden avaus

20.04.2014 Tuurunkangas Joutsijärvi, Kullaa 

Perään kuuluteltiin facebookissa makkaranpaistoon lähtijöitä, mutta varmaan mökkielämä vienyt useamman kaverin täältä Porin seudulta mukaansa - koskapa lähtijöitä ei runsaammin ollut ;) Moni huomasi viimehetken retkeilyilmon taas liian myöhään... Pitäisi varmaan alkaa ennemmin jo suunnittelemaan näitä lähtöjä, ettei aina jäisi viime tinkaan. Me vaan ollaan totuttu näihin ns."äkkilähtöihin" :)
Mutta muutama sentään, vaikka harmikseni "Körmy" joutui tällä kertaa yksinään taivaltamaan meidän kanssa - kun koirakavereita ei retkelle ilmaantunut.. Lauman tytöt vastaavasti jäivät kovin loukkaantuneen oloisina kotiin perään katsomaan - sillä Hippu varsinkin olisi kovin halunnut mukaan makkaranpaistoon. Mutta tiineyden näin loppupuolella en enää ota riskiä teknisesti haastavan reitin vuoksi.
Päivä oli mitä mahtavin ja aurinko helli. Eipä ennen tähän aikaan vuodesta ole saanut niin kuivassa metsässä käydä. Kiitos mukana olleille!

Lähtökuopissa
Sinne ja takaisin
Tuletko sä - kyselee Körmy
Vaijerivene vastarannalla
Hyvin Körmy jo alkaa tottua erilaisille alustoille

Omakuva
Miralla tikun päässä broilerpyöryköitä

Torkahdin laiturille auringonpaisteeseen :)
Hannu harrasti parkouria metsässä :P
Poseeraus tuokio
Majavan työmaa löytyi

Muut meni jo...